Pianisti Joona Toivasen aika armeijan soittokunnassa ei selvästikään mennyt lorviessa, sillä marssimusisoinnin oheistuotteena inttikavereiden kanssa syntyi mainio R.A.S. -yhtye. Setti koostui kahdentyyppisestä materiaalista: aluksi kuulasta meditatiivistä fiilistelyä, sitten Osmo Ikosen sello vaihtui kitaraan ja musiikkityyli pehmeään r n’ b -tyyppiseen grooveen.
Ensimmäiseksi keikaksi lupaavan kuuloista tavaraa! Toivottavasti orkesteri jaksaa jatkaa valitsemallaan tiellä.
Nimestään huolimatta So-So Bandin musisointi oli luovaa, innostavaa ja jopa modernin kuuloista - kolmen olemassaolovuotensa aikana bändin on tietenkin jo ollut mahdollista kehittää itsensä kuuloinen soundi DJ:neen.
Teppo Mäkynen (eli DJ Zäppä) oli tällä kertaa setin sijaan levysoittimen takana tuomassa musiikkiin urbaaneja sävyjä vanhoilta funk- ja groove-levyiltä. Skrätsäys ja samplet toimivat mukavasti fonisti Olli Ojajärven tulkinnan sekä innoittajana että säestäjänä. Sami Kuoppamäki rummuissa soitti yhtä villisti kuin aikoinaan Fissio-orkesterin mieleenpainuneella keikalla, ja Mikko Helevän uruissa asui selvästi groove-henki.
Biisivalikoima vaihteli omista kappaleista Duke Ellingtonin kautta Radioheadiin, joten runsasmuotoinen musiikkielämys oli taattu. So-Sohan pääsi näin jopa alkuperäisjazzin juurille - päivän popkappaleiden tulkitseminen jazzisti oli jo muinaisilla 20- ja 30-luvuilla tärkeä settilistan täydentäjä…
Breadmachinen keikalla sai nautiskella monipuolisesta ja hyvällä maulla sävelletystä ja tulkitusta jazzista. Bändi kuvailee kotisivuillaan musiikkiaan sekoitukseksi jazzbossasta, hiphopista, soulista ja bebopista, eikä kuvailu ole lainkaan kaukaa haettu.
Huippumuusikoiden käsittelyssä eri tyylilajit sulautuivat sujuvaksi kokonaisuudeksi, jossa kuitenkin kaikille löytyi myös omaa tilaa - Antero Prihan tyylikästä trumpetinsoittoa kuunteli mielellään ja Rasmus Korrströmin tenorista irtosi hienoa mellow-soundia.
Breadmachinen valtti olikin juuri tuo monipuolisuus, joka joskus kääntyy valittettavasti esittäjää vastaan materiaalin hajanaisuutena - tästä ei kuitenkaan onneksi ollut puhettakaan. Kuulijaa hemmoteltiin elävällä ja haastavalla, mutta silti vaivattoman kuuloisesti esitetyllä ohjelmistolla. Komppiryhmä Kantonen - Anttila - Forss - Ounaskari tosin saisi kuulostamaan hyvältä lähes kenet tahansa…
Jos live-aktia ei lähimailla ole, niin ainakin bändin kotisivuilta löytyvät biisinpätkät kannattaa käydä kuuntelemassa.