Lensinkin Marc postitteli, että Mike Sterniltä tulee uusi levy These Times tammikuussa. Mukana musisoimassa ovat Dennis Chambers, Vinnie Colaiuta, Will Lee, Richard Bona, Kenny Garrett, Bob Franceschini, Arto Tuncboyaciyan, Elizabeth Kontomanou, Jon Herington, Bela Fleck sekä Jim Beard (joka myös tuottaa levyn).
Musiikillinen linja lienee jatkumoa Voicesille, mutta saapa nyt nähdä.
Ikävän yhteensattuman takia AHQ:n keikasta 18.9. jäi kuulematta suurin osa, mutta onneksi Suomijazz henkilöityneenä Ronkaisen Penttiin oli paikalla.
Markus Elgland manasi joskus kesällä eräässä illanvietossa, että kunnon jazzia olisi päästävä soittamaan pitkästä aikaa. Ajatus oli nyt kypsynyt Deja Vu -yhtyeen keikaksi asti. Muistaakseni pari vuotta sitten viimeksi esiintyneeseen kokoonpanoon kuuluivat kitaristi Elglandin lisäksi basisti Tony Elgland, pianisti Samuli Mikkonen sekä rumpali Markku Ounaskari.
Nelikko saikin aikaan kelpo jazzmättöä. Niin vanhat jazzstandardit kuten Beautiful Love kuin omat sävellyksetkin (esim. M. Elglandin virtuoottinen Ornette) alkoivat elää monivivahteista elämää orkesterin käsittelyssä. Perusjazzista tulkintojen annettiin kasvaa ajoittain helposti freenkin puolelle ennen seuraavaa seesteistä jaksoa.
Ja mikä keikassa oli hienoa - jokin kummallinen vimmaisuus oli illalla läsnä orkesterin sooloissa. Kauniin seesteisestä tunnelmoinnista N Henkeä -kokoonpanoissaan tunnettu Mikkonen antoi pianolle kyytiä tavalla, jota olen harvoin kuullut, ja Markuksen Gibson sai yhtälailla tuta kimuranttia bebop-solismia ja kvarttiklustereita: kilpasoiton takuumiehinä taituroivat Ounaskari ja T. Elgland loivat hymyssä suin vaativaa ja kompromissitonta kudosta.
Hmm - tätä voisi kuunnella lisääkin. Toivottavasti seuraava keikka on ennen vuotta 2005.
Terry Hounsome alkoi 70-luvun puolivälissä keräillä harrastusmielessä tietoja julkaistuista levyistä ja sinkuista. Vuonna 1978 hän julkaisi ensimmäisen kirjansa (Rockmaster), ja sen jälkeen Rock Recordin vuonna 1979.
Pitkän matkan sitten noiden aikojen kuljettuaan Hounsome julkaisi RockRom 9:n syyskuun 2003 alussa. Romppu sisältää tiedot 50-luvun alusta nykypäivään (kirjoittajan mukaan) käytännössä kaikista julkaistuista äänitteistä. Jos joku puuttuu, voi sen lisätä globaaliin tietokantaan muiden käyttäjien ihmeteltäväksi.
Softassa on mukana myös omat levyt -tietokantaominaisuus: levyn voi merkata omistamakseen, lisäillä niihin omia merkintöjä.
Tietokannasta pitäisi löytyä 640 000 levyn ja yli 107 000 artistin tietojen lisäksi infoa myös levy-yhtiöistä, biiseistä ja soittajista - siinäpä tutkiskelemista joutohetkille.
Jommassa kummassa iltapäivälehdessä oli eilen hyvä kolumni radioiden soittolistapolitiikasta, joka on kirjoittajan mukaan saanut aikaan sen, ettei artisteilta soiteta kuin paria biisiä vaikka olisi mittavakin ura takana.
Itse en kuuntele radiota juuri lainkaan, vaan luotan omaan cd-varastoon niin töissä kuin kotonakin. Artikkelin innoittamana kuuntelin kokeeksi paria paria nettiradiota, ja väkisinkin jouduin huomaamaan, että artikkelin negatiivinen asenne ei ollut tyhjästä nyhjäisty. Todella tylsää, ei vaihtelua lainkaan, tai sitten musa oli todella skeidaa.
Tähänkin löytyy onneksi ratkaisu netistä: Yahoon LaunchCast osoittautui sopivaksi taustamusiikin tarjoajaksi. Oman aseman voi aloittaa kuka vaan menemällä Launchin saitille. Systeemi kyselee muutaman lempipopparin, ja alkaa sen jälkeen suoltaa biisejä valitsemiltasi artisteilta syöttäen sekaan materiaalia samantyyppisiltä tai muuten vaan mukaan ehkä jotenkin sopivilta taiteilijoilta.
Omakin asema tuli luotua: tässä kevyttä viihdemusiikkia aikuiseen makuun. Harmillisesti - ilmeisesti sopimusteknisistä syistä - joidenkin artistien tuotantoa puuttuu palvelusta joko kokonaan tai osittain. Floydilta ei kuule mitään, eikä Slayeriltäkään soi kuin Live Undeadin biisejä.
Puutteistaan huolimatta mukava palvelu, joka ainakin omasta mielestäni hakkaa joidenkin asemien tarjoamat teinijuontajien lespaukset ja “hei nyt sä voit soittaa meille tai lähettää textarin” -ohjelmat mennen tullen.