Jazz

Iloa & surua

Vuotuinen Summer Jazz -festivaali saatiin taas potkaistua käyntiin. Aloitusillan ohjelmistoon kuuluivat vanhojen jazzheebojen triumfi (Yy-Kaa-Koo -jazzhistoriikin julkistamiskeikka), Antti Heermann Quartetin säkenöivä veto sekä suru-uutinen Ray Charlesin kuolemasta.

Kirjan julkistamistilaisuus jatkoi viime vuonna lanseerattua pitkän linjan muusikkojen työn esiinnostamislinjaa. Jo silloin kiinnitin huomiota uskomattomaan yhteishenkeen, joka vallitsi 40-, 50- ja 60-luvuilla päätyönsä tehneiden soittajien keskuudessa. Sittemmin monen eri tahon yhteistyönä on syntynyt kirjallinen teos Jyväskylän musiikkiskenen syntyvaiheista. Sama lämminhenkisyys syntyi jälleen, kun bändit kasautuivat vuosikymmenten jälkeen jälleen yhteen. Jazz voi soida niin eri tavoin kauniisti.

Antti HeermannJazz Barissa sai kuunnella illan päätteeksi Antti Heermann Quartetia. Bändi soitti vapautuneen oloisesti perus-post-bop -jazziaan, jossa solistimme virtuoosismit pääsivät hyvin esiin. Vuosi Sibistä ja Kvaldaa on saanut pianisti Antti Kujanpään soittoon billevansmaista harkitsevaa, pidättyväistä selkeyttä, joka soi symbioottisen hyvin yhteen Osmo Blomqvistin (drs) ja Jori Huhtalan (bs) komppiin. Kaiken yllä liitelivät Heermannin sähköviulun eteeriset sävelet kuin putoavat lehdet syksyisellä hiljaisella kylätiellä.

Ja kaiken tämän intoutuneen diggailun keskellä: otan osaa.

Pistä jakoon:Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Share on StumbleUpon