Nimestään huolimatta So-So Bandin musisointi oli luovaa, innostavaa ja jopa modernin kuuloista – kolmen olemassaolovuotensa aikana bändin on tietenkin jo ollut mahdollista kehittää itsensä kuuloinen soundi DJ:neen.
Teppo Mäkynen (eli DJ Zäppä) oli tällä kertaa setin sijaan levysoittimen takana tuomassa musiikkiin urbaaneja sävyjä vanhoilta funk- ja groove-levyiltä. Skrätsäys ja samplet toimivat mukavasti fonisti Olli Ojajärven tulkinnan sekä innoittajana että säestäjänä. Sami Kuoppamäki rummuissa soitti yhtä villisti kuin aikoinaan Fissio-orkesterin mieleenpainuneella keikalla, ja Mikko Helevän uruissa asui selvästi groove-henki.
Biisivalikoima vaihteli omista kappaleista Duke Ellingtonin kautta Radioheadiin, joten runsasmuotoinen musiikkielämys oli taattu. So-Sohan pääsi näin jopa alkuperäisjazzin juurille – päivän popkappaleiden tulkitseminen jazzisti oli jo muinaisilla 20- ja 30-luvuilla tärkeä settilistan täydentäjä…