Kulttuuriväkeä on viime päivinä puhuttanut Lasse Mårtensonin suhtautuminen Kaikki paitsi Mårtenson on turhaa -levyyn ja Juhlaviikkojen Mårtenson remix -konserttiin. Tuotantopuolen mukaan lupa-asiat ovat kunnossa, mutta Mårtensonin mukaan hänet on jätetty koko prosessissa ulkopuoliseksi. HS:n artikkelissa Mårtenson väittää, että häneltä ei ole edes kysytty lupaa tehdä kappaleista uusia sovituksia.
Mårtensonin suhtautuminen asiaan kyllä hämmentää – miksi hänen pitäisi saada sanella millaisen levyn muut tekevät? Levyn artisteistien kommenteista huokuu kunnioitus säveltäjää kohtaan. Biisit on tehty ajan hengessä, totta kai. Hakeeko Mårtenson sitä, että alkuperäisversiot olisi pitänyt vain levyttää uudelleen? Tällainen valitus on mielestäni aika turhaa – ei kai voi olettaa, ettei uusien versioiden tekijöiden ääni lainkaan kuuluisi? Mårtensonin muu tuotanto saa varmasti projektin seurauksena lisää kuuntelijoita, jotka sitten voivat muodostaa oman mielipiteensä siitä, kunnioitetaanko säveltäjää nyt varmasti tarpeeksi, vai onko koko juttu pelkkää herjausta ja ”Mårtenson-brändin” hyväksikäyttöä.