Lähes täysi jazzbaarillinen väkeä oli saapunut hakemaan kuuloelämyksiä Husband-jamiyhtyeen voimafuusiosta keskiviikkona 2.5.
Huippusoittajien muodostaman kokoonpanon anti oli melkoista musiikkikulttuurien sulautumaa. Kepeän popahtavista laulelmatyyppisistä biiseistä päästiin sujuvasti 80-lukulaisiin fuusiotunnelmiin ja sieltä mahavishnu-jazzrokahtavan koukkauksen kautta juurevaan bluesrock-vääntöön. Moninaisuudesta huolimatta keikka ei tuntunut väkinäiseltä kikkailulta vaan soittajien persoonien kautta suodattuneet vaikutteet kuulostivat kaiken aikaa luontevan husbandilaiselta.
Instrumentaalimusan kyseessä ollessa sooloja oli tietenkin melko paljon, ja hyvä niin. Erityisen liekeissä oli Varre Vartiainen, joka vuolaasti tiluileva tyyli oli aivan omiaan bändin pitkässä setissä. Maukkaalla soundilla soitetut pitkät juoksutukset voimallisten melodoiden sävyttämänä olivat illan huikeinta antia. Marzi tarjosi taustalle tarkkaa komppia, mutta hänen mukavasti kieroutuneella melodiantajulla sävytetyt soolonsa saivat myös sopivasti tilaa. Kahden huippukitaristin yhteissoitto kohosi väkisinkin melko mahtipontisiin sfääreihin, ja Lenni-Kalle Taipaleen huimat synabrässit toimivat mahtavasti Nykänen/Rantanen -komppiryhmän kanssa. Lennin muikea pianointro Teen Spirit -biisiin jäi myös varmasti elämään diggareiden mieleen.
Edes äskettäinen vappu ei pahemmin näyttänyt verottaneen yleisömäärää, ja bändikin sai täydestä salista mukavasti lisäpotkua. Varsinaisen keikan jälkeen huilattuaan bändi jammaili vielä muutaman Marzin soololevyn biisin ja pari aamuyöhön viihtyneiden iloksi.