Vuosia sitten puolalaiskaverini vinkkasi, että sieltä on tulossa bändi, joka soittaa kuulemma ihan Pink Floydin kuuloisesti. Kyllähän moinen kiinnosti, mutta petyin kuitenkin – silloinen Riversiden tuotanto ei juuri vakuuttanut tai noussut Porcupine Treen varjosta ykkös-floydkorvikkeeksi.
Tänä päivänä tilanne onkin jo toinen. Uutta Shrine of New Generation Slaves -levyä on tullut kuunneltua ja lippu Lutakon keikalle piti ostaa heti kun mahdollista. Ehkä noin 3/4-täysi lutakollinen ihmisiä oli tullut paikalle varovaisen kiinnostuneesti diggailemaan. Laulaja-basisti Mariusz Dudan itseironiset spiikit eivät ehkä aina ihan täysillä uponneet kansaan, kuten emme aina hoksanneet milloin pitäisi osoittaa villisti suosiota. Kaikki materiaali ei ollut ihmisille mitenkään tuttua, ja parissa yleisönhuudatuskohdassa bändiä kohtasi syvä hiljaisuus.
Musiikillinen ulosanti oli sen sijaan mukavan kuuloista. Noin pitkään yhdessä soittanut bändi kuulostaa väkisinkin jo ihan hyvältä, mutta löytyykö sitten intoa puristaa vielä vähän ekstraa joka keikalle? Soundit olivat tosi hyvät, ja varsinkin kitaristi Piotr Grudzińskin Stratocasterin hieman vintagemainen särösoundi miellytti tosi paljon. Vajaa parituntinen keikka oli mukavaa progepopmetallia, mutta jotain kiihkoa siitä jäi puuttumaan. Kannatti mennä kuitenkin, Riversidella on hyviä kappaleita esitettäväksi, ja bändi onnistuu kyllä hyvin yhdistelemään kauniita ja tarttuvia melodioita vähän kimurantimpiin ja raskaampiin jaksoihin.
PS. Voisiko joku täydentää settilistan?